Olen viime ajat viettänyt tiiviisti prosessissa. Etsimässä aineksia, sekoittelemassa ja makustelemassa.
Prosessissa on monia vaiheita. Ensimmäinen ja tärkein on nähdä visio lopputuloksesta. Se asia, kokonaisuus, juttu, luomus, mitä kohti aloitan matkani. Kuten leipomisessa, ensin päätän mitä olen leipomassa. Visio. Päämäärä. Maali.
Tuo visio antaa minulle suunnan. Se antaa minulle motivaation, innostuksen. Se antaa suuntaviivoja mistä aineksista alan lopputulosta kokoamaan. Aineksia, jotka ovat jo olemassa. Raaka-aineita, jotka ovat kaikkien käytettävissä sellaisinaan.
Se, miten kukin meistä käyttää kaikkea ympärillämme olevaa raaka-ainetta, on luomista. Se voima ja tyyli, millä sekoitamme aineksista massan, on meidän kunkin persoonallisuudesta kiinni. Toinen mittaa ainekset hyvin huolellisesti ja tarkasti ja käyttää hyväkseen ehkä jo joidenkin edelläkulkeneiden toimiviksi havaittuja sekoitussuhteita. Toinen käyttää näppituntumaa, luottaa intuitioonsa, saattaa korvata osan aineksista erilaisilla. Taikina rakentuu.
Pullataikina vaatii enemmän vaivaamista saadakseen tarvittavan rakenteen, sitkon. Tehtäessä marenkia valkuaisvaahtoa on vatkattava hyvinkin voimakkaasti, käytettävä voimaa, energiaa. Joissakin taikinoissa erilaiset ainesosat nostellaan yhteen ja sekoitetaan hyvin hellävaraisesti. Taikinan tekemisessä on oltava käsitys eri raaka-aineiden perusominaisuuksista. Miten eri ainesosat käyttäytyvät yhdessä, miten ne toimivat ylipäätään ja mikä on niille ominaista, missä ne ovat parhaimmillaan. Tuntemalla peruslainalaisuuksia minun on helpompi lähteä soveltamaan. Mutta joskus parhaat jutut syntyvät myös ns. erehdyksen tai sattuman kautta. Laitanko vahingossa jotain muuta kuin mitä oli tarkoitus, aivan eri määrän tai eri järjestyksessä. Ja lopputulos yllättää.
Taikinan synnyttyä on edessä vielä lopputuloksesta riippuen erilaisia valmisteluvaiheita. Kypsyttelyä, esillelaittoa, annostelua, koristelua.... Työtä, tekemistä, suorittamista, työvaiheita.
Olen oppinut itsestäni paljon meneillään olevan luomisprosessin aikana. Olen löytänyt osa-alueita, jotka saan toimimaan. Olen tunnistanut kohtia, joissa ominaisuuteni tulevat haastetuiksia. Ja kohtia, joihin minulla ei ole omassa kaapissa minkäänlaisia aineksia. Tärkeää on ollut myös huomata milloin tarvitsen hiljaisuutta, rauhaa ja milloin yhteistyötä, tekemisen meininkiä, toisten nostattavaa energiaa. Molempia tarvitsen, jotta prosessi etenee.
Vision lisäksi toinen tärkea asia luomisessa on nälkä. Jos minulla ei ole nälkä, en lähde kaapeissani olevista raaka-aineista valmistamaan ruokaa. Jos nälkäni on ryöstäytynyt käsistä, saatan tarvita ruuan hyvin nopeasti tai pienen välipalan ennen varsinaista ateriaa. Tarve. Syy. Motivaatio.
Ruoka tai leipomus ei silti synny, vaikka kaapissa olisi raaka-aineet ja tekijällä nälkä. Tarvitaan taitoja ja työvälineitä. Resurssit. Voimavarat. Taidot.
Mutta kun kaikki kohtaa: resepti, ainekset, tahtotila ja toteuttaminen .... uunista alkaa leviämään veden kielelle nostattava tuoksu.....luominen on synnyttämässä jotain uutta, konkreettista.
Luomisprosessista syntyy uusi luomus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti