lauantai 17. lokakuuta 2015

Itsensä rakastaminen

Herään aamulla luonnonääniin ja vähitellen heräilevän kaupungin kolinoihin. Olen saanut hyvän yön eli unta on tullut yhtäjaksoisesti 5-6 tuntia. Aivojen määriteltyä vuorokauden aika, fyysiset tarpeet tai niiden puuttuminen, annan itseni vaipua takaisin hiljaisuuteen. Ajatuksissa kiitollisuus terveydestä, runsaudesta, ilosta ja rakkaudesta. Koko kehoni alkaa vastaamaan ajatuksiini. Rentous syvenee, energiat virtaavat, tunnen miten terve ja vahva olen. Tunnen miten minua rakastetaan ja miten minä rakastan.

Miten voisin tänään osoittaa itselleni rakkauteni itseäni kohtaan?

Nousen ylös, juon puhdasta huonelämmintä vettä ja levitän joogamattoni avoimien terassinovien eteen. On vielä lähes pimeää, mutta luonto on selvästi valmiina kohta alkavaan uuteen päivään. Teen rauhallisen avaavan joogaharjoitukseni ja kuulostelen tarkalla korvalla kehoani. Kyllä, tänään on hyvä päivä liikkua voimakkaammin yhden helpomman päivän jälkeen. Laitan astiaan turpoamaan pellavansiemenrouhetta, mustaherukkajauhetta ja kaakaonibsejä. Lenkkarit jalkaan ja portaita alas kadulle. Reippain askelin kohti rantaa, jossa aallot ovat taas pitkän tyynen jakson jälkeen melko voimakkaat. Kävelen lujaa kostealla ja vähän upottavalla rantahiekalla. Tullessani aallonmurtajalle juoksen sen päähän niin lujaa kuin pääsen. Päässä pysähdyn venyttelemään ja avaamaan kehoani. Ihailtuani auringonnousua ja venyteltyäni, juoksen taas täysillä aallonmurtajaa pitkin rantabulevardille, joka alkaa täyttymään kuntoilijoista, töihin menijöistä, auringonnousun ihailijoista. Juoksen pätkiä täysillä ja kävelen kunnes hengitys taas on tasautunut. Alaovelta 6. kerrokseen portaita on viimeinen spurtti. Lenkkini kesti 45 minuuttia. Suihkuun, vaikka mieli olisi tehnyt mereen... Tämä on yhtälö, joka etsii vielä ratkaisuaan....miten pulahtaa suoraan lenkin jälkeen mereen ja tulla samoilla kamppeilla takaisin kotiin valuttamatta koko matkaa merivettä jälkeensä?

Hetken hengähdyksen jälkeen smoothien viimeistely sitruunalla, avokadolla, oliiviöljyllä ja inkiväärillä. 
Ollessani 42-vuotias tein päätöksen, että olen 50-vuotiaana paremmassa kunnossa kuin sillä hetkellä olin. Tämä toteutui itse asiassa yllättävänkin hyvin ja helpon oloisesti. Tärkein oli ruoka. Aamupalani oli ollut kahvia ja pullaa. Sen tilalle smoothie, joka alkoi luonnonjogurtista ja banaanista ja siitä pikkuhiljaa kehittyi yhä terveellisempään suuntaan. Lisäsin myös normaaliin ruokavaliooni lisää kasviksia, jolloin höttöruoka vähitellen jäi pois. Ravinnon tultua kuntoon se jo yksistään alkoi kohottamaan olotilaani paremmaksi. Jaksoin liikkua vähän enemmän ja elämänlaatu muutenkin parani. Nyt kun tuo 5-kympin kynnys on ylitetty, olen haastanut itseni olemaan 6-kymppisenä paremmassa kunnossa kuin silloin. Nyt haastetta onkin jo vähän enemmän, sillä aluksi pohjalta ei ollut kuin yksi suunta. Seuraava etappi oli hyötyliikunnan lisääminen. Pyöräilin kesättalvet kaikki alle 5 kilsan matkat. Parhaina päivinä näin tuli jopa 40 km:n pyöräilysuorituksia päivässä, pienissä erissä pitkin päivää. Sen vaikutukset kuntotasossa olivat hämmästyttävät! Nyt olen ottanut ohjelmaani lisäksi intervalliharjoitukset. Muutaman kerran viikossa kaikki teho irti juoksupyrähdyksillä. Eikä tarvii pitkää matkaa juosta, kun menee portaita tai mäkeä ylös. On aika pian ne kaikki tehot otettu irti ;) Seuraava lisäys tulee olemaan kuntosalilla tehtävät lihasharjoitukset....

....mutta takaisin tähän hetkeen....

Keho on nyt rauhallinen ja tyydytetty. Mieli on rauhallinen, valpas ja tyytyväinen. Rakastettu olo. Ja kaiken tämän sain itse aikaiseksi. Jos sinä olisit tehnyt tämän kaiken, en ehkä olisi näin tyytyväinen, todennäköisesti jotain kateellisen ja katkeran välimaastossa. Sinä et voi siirtää hyvää oloasi minun kokemuksekseni. Todennäköistä on myös, että jos sinä toimisit nyt samoin kuin minä, sinun olosi ei olisi samanlainen. Jokainen meistä on fyysisesti erilainen. Jokaisella meistä on erilainen historia. Jokainen meistä reagoi eri tavoin samoihin asioihin. Siksi vain minä itse tiedän täydellisesti miten rakastaa itseäni juuri nyt ja tässä. Aivan niinkuin sinä tiedät itsestäsi.

Rakasta itseäsi ja esitä itsellesi kysymys: Miten voin juuri nyt rakastaa itseäni? Yksi pieni ajatus, yksi pieni teko, yksi pieni hetki. Siihen on jokaisella mahdollisuus ja resurssit. Sitten vain lisäät niitä asioita päivääsi niin usein ja niin paljon kuin mahdollista!

Rakasta itseäsi joka hetki, olet sen arvoinen <3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti